Kuinka paljon kehität työntekijäkokemusta yhdessä työtekijöidenne kanssa? Työntekijäkokemusta voi lähestyä jakamalla se pienempiin palasiin. Työntekijäkokemuksen kehittämisessä on tärkeää ymmärtää, että kokemukset ovat yksilöllisiä. Tämä ei poista sitä, etteikö olisi mahdollista luoda yhteistä työntekijän kokemuksen huomioivaa kulttuuria. Kehittämistyön lähtökohtana tulee kuitenkin olla ihmiskeskeinen lähestyminen, osallistaminen ja yhdessä tekeminen.
Yksi tärkeimpiä oivalluksia työntekijäkokemuksen parissa työskennellessä on ollut oman sokeuden ymmärtäminen. Saatamme helposti tuudittautua ajattelemaan, että tiedämme ratkaisun muiden puolesta heitä koskeviin asioihin. Ajattelemme, että meillä esihenkilöinä, johtoryhmässä tai HR:ssä on tiedossa työntekijöiden murheet ja ilonaiheet työssä ja ratkaisukeskeisinä tarjoamme näihin olettamuksiin vastauksia ja parannuksia. Jos jätämme kuitenkin kysymättä työntekijöiltä ja olemme ottamatta heitä mukaan, ratkaisemmeko silloin sitä asiaa ja niitä kysymyksiä, jotka oikeasti työntekijöille merkitsevät eniten.
Perehdytyksen suunnitteleminen aloittajan saappaista käsin
Uuden henkilön perehdytystä kohtaan on suuria odotuksia puolin ja toisin. Hyvä kysymys on, pysähtyä miettimään suunnittelemmeko perehdytyksen organisaatiolähtöisesti vai työntekijälähtöisesti. Organisaatiolähtöisessä perehdytyksessä lataamme ensimmäisiin päiviin kaikki tärkeänä kokemat aihealueet, jotka tiimiin hyppäävän on hyvä hallita. Laitamme uuden käymään läpi IT-ohjeet, Code of Conductin, vähän strategiaa ja visiota, organisaatiokaaviota, työsuojelun pakettikin on hyvä heti alusta alkaen olla tiedossa. Ensimmäiset perehdytyspäivät viuhuvat materiaalia, oppia, tutustumista ja saatamme ajatella nyt on panostettu.
Työntekijäkokemuslähtöisessä perehdytyksessä mietitään aloittamista enemmän uuden työntekijän ja oppimisen näkökulmasta. Miten uuden omaksumisesta voidaan tehdä helppoa ja miellyttävää, millaista tunnetta haluamme luoda aloittajalle, millaisia kysymyksiä ensimmäisinä päivinä on mielessä – esimerkiksi kahvikoneen ja vessan sijainti tai ystävällinen lounasseura voi aloituskokemuksen kannalta olla paljon tärkeämpää ensimmäisenä päivänä kuin strategia. Suunnitelmallisuutta tarvitaan myös perehdytyksessä, mutta kaiken ei tarvitse olla valmista. Paljon tärkeämpää minuuttiohjelman sijaan on kysyä perehdytyksen varrella usein, miten menee ja suunnitella palautteen ja kokemusten perusteella perehdytyksen jatkoa.
Yhteisön merkitys työntekijäkokemukselle
Yhteisöllisyys ja kuuluminen porukkaan ovat valtavan tärkeitä työntekijäkokemuksen kannalta. Etätöiden yleistyttyä yhteisöllisyys pohdituttaa työpaikoilla uudella tavalla. Miten luomme hedelmällisen yhteisöllisyyden edellytykset myös virtuaalitiimeille.
Työntekijäkokemus lähtee yksilön kokemuksen tunnistamisesta. Silloin on hyvä hyväksyä tosiasia, että myös yhteisöllisyydeltä odotetaan erilaisia asioita ja se koetaan eri lailla.
Yhteisökokemuksen parantamisessa on jälleen aika kuulla kokemusasiantuntijoita ja keskustella, luoda yhdessä tiimin kanssa yhteisöllisyyden tapoja. Tottakai työnantajalla voi olla odotuksia esimerkiksi läsnäolosta yhteisissä toimitiloissa, mutta tässäkin paras ratkaisu löydetään yleensä yhdessä keskustellen tunnistamalla työntekijöiden tarpeet sen sijaan, että luodaan ensin etäpolitiikka ja julkistustapaamisessa kysytään kommentteja.
Kehittäminen ei tietenkään tarkoita, että vastataan jokaiseen yksilölliseen toiveiseen ja odotukseen, vaan kuunnellaan, keskustellaan ja luodaan toimintatapoja yhdessä.
Katja Sauvola, HR-konsultti